Työhyvinvointi tukee jaksamista työn muutosprosessissa

messut

 

 

 

Nykyisin työelämä vaatii työntekijöiltä paljon. Työ on haasteellista ja sen haasteellisuutta lisää jatkuva kiire ja muutokset. Työelämämme on jatkuvassa muutoksessa. Muutoksista on tullut monen työyhteisön arkea. Henkilöstöltä odotetaan jatkuvasti parempia tuloksia. Lisäksi epävarmuus on tullut osaksi työelämää.

Työelämän muutostilanteet ovat haaste työhyvinvoinnille. Työelämän haasteellisuus ja vaativuus ovat johtaneet siihen, että henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn on alettu keskittyä entistä enemmän. Muuttuva työelämä haastaa meidät pitämään huolta työhyvinvoinnista aiempaa tietoisemmin. Jokaiseen muutokseen sisältyy jotain ennalta arvaamatonta tai ennen kokematonta. Hämmennys, sekavat tunteet ja ristiriitaiset ajatukset kuuluvat muutokseen, oli sitten kyseessä myönteinen tai kielteinen muutos.

Työhyvinvoinnin seuranta ja mittarit ovat yhtä tärkeitä kuin talouden ja tuottavuuden seuranta ja mittarit, koska tuottavuus lähtee hyvinvoinnista! Toivottavaa on, että työhyvinvoinnista huolehtimisesta muutoksessa tulee yrityksen johdon, sen esimiesten ja henkilöstön yhteinen haaste.

Monitahoisissa muutoksissa merkittävä työhyvinvoinnin uhka on työn mielekkyyden ja yhteisen tarkoituksen hämärtyminen. Työhyvinvoinnin kestäväksi edistämiseksi ei enää riitä yksilölähtöinen näkökulma tai toimenpiteiden käynnistäminen vasta sitten, kun työssä jaksamisen ongelmat jo ilmenevät. Muutosten vaikutuksia työn mielekkyyteen voidaan tarkastella kohdehyvinvoinnin ajatuksella, jonka mukaan työhyvinvointi kytkeytyy ensisijaisesti toiminnan yhteiseen kohteeseen ja tarkoitukseen. Työtä tehdään yhteisesti tuloksen aikaan saamiseksi, ja työn yhteinen kohde luo motiivin koko toiminnalle.

Miten työpaikalla voitaisiin jäsentää työn muutosta työhyvinvointia edistävällä tavalla ja löytää muuttuneesta työstä uudenlaista mieltä?

Tutkijat kertovat, että jokaisen työpaikan menetyksen takana ovat ihmiset. Suomi elää nyt ja jatkossa osaavista työyhteisöistä. Henkilöstö on kovilla muutoksissa. Työttömyysuhka, tehtävien muutokset, työpaikan vaihto tai menetys aiheuttavat epävarmuutta ja ahdistuneisuutta, mikä näkyy työssä jaksamisen ongelmina. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi heikkenevät. Henkilöstön hyvinvointi on koetuksella ja sen hyväksi on tehtävä työtä, jotta pärjättäisiin.

Työhyvinvointi on suuressa roolissa muutosprosessien läpiviennissä. Henkilöstön motivoituneisuus ja sitoutuneisuus muutosprosessiin ovat avain- asemassa muutosprosessin onnistumisen kannalta. Jos henkilöstön työhyvinvoinnista ei pidetä muutosprosessin aikana huolta, syntyy muutosprosessissa helpommin erilaisia ongelmia.

Työpaikalla tarvitaan luottamuksellinen yhteistoimintakulttuuri. Tiedottamisen avoimuus ja henkilöstön toiveiden huomioon ottaminen muutosprosessin aikana vähentää epävarmuustekijöitä ja kasvattaa luottamusta. Luottamus sitouttaa henkilöstöä. Sitoutunutta henkilöstöä pidetään organisaation tärkeimpänä voimavarana. Organisaation tulee siis panostaa muutoksen aikana luottamuksen rakentamiseen johdon ja henkilöstön välillä.

Muutosviestinnässä tulee tiedottamistapoja monipuolistaa. Vuorovaikutus tukee muutosprosessin onnistumista. Vuorovaikutus edellyttää työyhteisössä myönteistä toimintaa, jossa jokaisen mielipide ja panos ovat yhtä arvokkaita.

Vuorovaikutusosaaminen korostuu nykyisessä virtuaaliyhteiskunnassa yhä enemmän. Verkostoissa työskenteleviltä edellytetään itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta sekä kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Keskinäinen luottamus ja sopimuksellisuus ovat keskeisiä elementtejä onnistuneessa verkostomaisessa yhteistoiminnassa.

Tutkimusten mukaan muutosprosessissa työhyvinvointiin keskeisimmät negatiivisesti vaikuttavat tekijät ovat sekä avoimuuden että arvostuksen puute. Positiivisia tekijöitä taas oma työyhteisö ja siltä saatu tuki. Kehittämiskohteiksi on asetettu muun muassa viestinnän selkeys ja erilaiset henkilöstötilaisuudet sekä hyvin suunniteltu muutos ja muutostuki henkilöstölle.

Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia pitää aktiivisesti kehittää. Työssä jaksamista helpottaa, jos henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa muutosten suuntaan, sisältöön ja toteuttamistapoihin. Nykyäänkin vain osa työntekijöistä on tyytyväinen vaikutusmahdollisuuksiinsa ja suurimman osan rooliksi jää tiedon vastaanottaminen tulevista muutoksista.

Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi tarvitaan uusia välineitä henkilöstön jaksamisen tukemiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä joustavammin työyhteisö pystyy yhdessä kehittymään, sitä paremmin se menestyy muuttuvassa ympäristössä ja pystyy myös ohjaamaan muutosta.

Tulevaisuuden arvo muodostuu siitä, miten oppimiskykyinen ja innovatiivinen työyhteisö on, ja miten hyvin pystyy hakemaan erilaisia ratkaisuja ongelmiinsa.

Subscribe

Tilaa sähköinen uutiskirje saadaksesi VitaFlown uutiset ja päivitykset